Tässä lisätietoja jumalolennoista
Jumalolennot
Sään ja ukkosen jumala Ilmarinen eli Ukko
Taivaan ja ukkosen jumala on ilmeisesti suomensukuisten kansojen vanhimpia jumalia, jolla on eri aikoina ollut eri nimiä. Tämän jumalan vanhimpia nimiä ovat Ilma ja siitä johdettu Ilmari. Myöhemmin loitsurunoissa ukkosen jumalaa kutsutaan Ukoksi, johon vedotaan loitsuissa usein. Ilmarista pidettiin myös seppänä, ja syy on selvä: kuumaa rautaa takoessa sinkoavat kipinät ja vasaran kalke yhdistettiin salamointiin ja ukkosen paukkeeseen. Tarinoiden mukaan Ilmarinen olikin takonut taivaankannen. Yksi Ukon nimistä oli ilmeisesti Perkele, joka on lainattu balttilaiselta Perkunas-nimiseltä ukkosenjumalalta. Sen lausumista saatettiin pelätä ukkosen pelossa, ja kristinuskon saavuttua sana sai toisenlaisen merkityksen sielunvihollisen nimityksenä. Ukon kunniaksi pidettiin keväisin kevätkylvön ja karjan uloslaskun yhteydessä suuria juhlia, niin sanottuja Ukon vakkoja..
​
Metsän jumala Tapio
Metsän jumalasta Tapiosta tiedetään vain vähän. Tapio esiintyy lähinnä metsästykseen liittyvissä loitsurunoissa. Tapio oli metsän henkilöitymä, joka hallitsi salomaiden muodostamaa Tapiolaa. Tapio antoi metsästäjille saalista, ja Tapion palvelusväki huolehti metsien siivoudesta.
Veden jumala Ahti
Ahti oli veden haltija, joka antoi kalastajille kalansaaliita. Ahti hallitsi vedenalaista maailmaa yhdessä Veden emän kanssa. Kalevalamittaisissa tarinoissa Ahti oli viikinkihenkinen sotaurho ja naisseikkailija..
Virsien takoja Väinämöinen
Väinämöinen oli tietäjän arkkityyppi, joka muistuttaa skandinaavisen mytologian Odinia. Väinämöisestä kerrottiin monia tarinoita. Hän oli luomassa maailmaa ja loi tulen yhdessä Ilmarisen kanssa. Väinämöisen kerrottiin matkustaneen tuonelaan hakemaan puuttuneita luotteita eli loitsusanoja, ja Väinämöistä pidettiin suurena laulajana ja kanteleensoittajana. Vaikka Väinämöinen oli runoista tuttu sankari, häneen ei kuitenkaan vedottu loitsurunoissa.
​
Sodan jumala Turisas/Merihirviö Iku-Turso
Mikael Agricola mainitsee vuonna 1551 ilmestyneen Davidin psaltterinsa esipuheessa Turisaan hämäläisenä sodanjumalana. Turisaan nimi tulee germaanisesta, hirviötä tai jättiläistä tarkoittavasta thurisaz-sanasta. Kalevalamittaisissa runoissa Turisas esiintyykin erilaisina hirviöinä, kuten merihirviö Iku-Tursona.
