Maanviljelys
Maanviljelyksen kehittymistä pidetään monestakin syystä ihmiskunnan historian yhtenä merkittävimmistä ja tärkeimmistä käännekohdista. Yhden näkökulman mukaan maanviljelys toimi ponnahduslautana kaikelle kehitykselle, ja sitä meitä on kiittäminen monista nykyisistä yhteiskunnallisista ja teknologisista asioista. Vastakkaisen näkökulman mukaan maanviljelys loi eriarvoisen yhteiskunnan, joka sitoi vapaan ihmisen raatamaan, suojelemaan ja sotimaan omaisuutensa vuoksi.
Karjanhoito on tullut Suomen alueelle todennäköisesti vähittäin myöhäiseltä kivikaudelta lähtien. Suomessa varhaisimmat merkit vuohista ovat nuorakeraamisen kulttuurin (2800–2300 eaa.) ajalta. Pronssikaudelta (1700–500 eaa.) lähtien Suomessa on tunnettu myös lammas, nauta ja hevonen. Rautakaudella yleisimpiä kotieläimiä olivat lampaat, vuohet ja siat. Hevosta ei vielä käytetty kyntöjuhtana, joten se ei ollut niin yleinen kuin myöhemmin keskiajalla.
Karjaa on kasvatettu monesta syystä. Maitoa ja lihaa on saatu ravinnoksi ja nahkaa ja villaa on käytetty vaatteissa sekä asuinrakennusten mukavuuden lisäämisessä. Arkeologisesti tunnettujen rautakautisten talonpohjien perusteella on syytä olettaa, että karjaa pidettiin suurin osa vuodesta ulkona aitauksessa. Talvella kuitenkin karjaeläimet ovat asuneet saman katon alla ihmisten kanssa. Todennäköisesti eläimet on erotettu väliseinällä, mutta eläimet ovat varmasti vaikuttaneet kodin äänimaisemaan ja hajumaailmaan
Karjaa on kasvatettu monesta syystä. Maitoa ja lihaa on saatu ravinnoksi ja nahkaa ja villaa on käytetty vaatteissa sekä asuinrakennusten mukavuuden lisäämisessä. Arkeologisesti tunnettujen rautakautisten talonpohjien perusteella on syytä olettaa, että karjaa pidettiin suurin osa vuodesta ulkona aitauksessa. Talvella kuitenkin karjaeläimet ovat asuneet saman katon alla ihmisten kanssa. Todennäköisesti eläimet on erotettu väliseinällä, mutta eläimet ovat varmasti vaikuttaneet kodin äänimaisemaan ja hajumaailmaan.
​
​
​
​